SULOisia värejä - väriaarteita bioroskiksesta -kurssilla 1.-3.2. - Osa 2: kankaanpainanta

SULOisia värejä -kurssilla Jyväskylän Taitokeskuksessa 1.-3.2. kokeiltiin myös kankaanpainantaa bioroskiksesta löytyneillä aineksilla. Kurssilla tehtiin painopasta keltasipulien kuorista ja omenanpaloista, ja ohjaaja Ulla Lapiolahti oli lisäksi tuonut paikalle valmiita pastoja mm. punasipulin kuorista ja (käsittääkseni) raudalla terästetystä teestä.
Kasviväripainopastan valmistus on aika yksinkertaista: kasviaineksista keitettyyn mahdollisimman voimakkaaseen liemeen lisätään alunaa ja paksunnosainetta (käytimme Printex BF -jauhetta). Kuviot saadaan pysymään kankaassa höyryttämällä valmiiksi painettu kangas.
Tein muutamia painokokeiluja kankaille (puuvilla ja burettesilkki), jotka olin ensin värjännyt teeliemessä. Kankaat olivat samassa liemessä, mutta burettesilkki (joka onkin hyvää värjäytymään) imaisi itseensä huomattavasti enemmän väriä kuin puuvilla.

In the "Sweet waste colours" workshop I also made some experiments with printing fabric with waste colours. We made printing pastes from onion skins and apple pieces, and we could also use pastes made from red onion skins and iron mordanted tea.
Making a printing paste from plant dyes is really quite simple: you just cook a very strong dye bath from the plant materials and then add alun and thickening (we used Printex BF). When the printed fabrics are ready, they must then be steamed to make the patterns stay.
I made some printing experiments on cotton and burette silk fabrics, which I had first dyed in a tea bath.

Tämä on painamani puuvillakangas. Tein kuviot töpöttämällä väriä kankaalle sapluunan läpi ja leimaamalla värejä samaisella sapluunalla. Tummin väri on raudalla sävytetystä teestä, keltainen tavallisista sipulinkuorista ja vihertävä punasipulinkuorista. (Olen pahoillani, että kangas on niin ryppyinen - en ole vielä höyryttänyt, pessyt ja silittänyt sitä.)

Tämä on painamani burettesilkin pala. Tein kuviot leimasimella, jonka olen joskus tehnyt softislevystä ja puupalikasta. Käytin samoja painovärejä kuin puuvillakankaalle, mutta töpöttelin niitä kaikkia sekaisin ja vierekkäin leimasimelleni.

Välineet, joilla kankaita painoin, olivat hyvin yksinkertaisia: vasemmalla puupalaan liimattu softislevystä leikattu kuvio, oikealla pahvinen levy jossa pyöreitä reikiä (jätettä jostain stanssauksesta) ja alhaalla töpötysväline: filmipurkkiin työnnetty superlonpala.

SULOisia värejä - väriaarteita bioroskiksesta -kurssilla osa 1: värjäys

Osallistuin viime viikonloppuna 1.-3.2. Jyväskylän Taitokeskuksen kurssille "SULOisia värejä - väriaarteita bioroskiksesta". Kurssin vetäjänä oli mainio ja taitava Ulla Lapiolahti, joka on myös yksi SULOisia värejä -projektin ja blogin vetäjä (yhdessä Päivi Hintsasen kanssa). Kurssilaisia oli seitsemän ja tunnelma Jyväskylän Taitokeskuksen hyvissä tiloissa mitä mukavin.
Kurssilla värjättiin lankoja ja kankaita sekä kuvioitiin kankaita ja papereita erilaisilla yleensä bioroskiksesta löytyvillä aineksilla (kahvinporot, teenlehdet, sitrushedelmien kuoret, kelta- ja punasipulinkuoret). Värjäys- ja painantamenetelmät olivat samoja tuttuja menetelmiä, joita käytetään yleensäkin kasviväreillä värjäämisessä, ja puretusaineena käytettiin alunaa.

Last weekend I took part in a class called "Sweet waste colours - colour treasures from the recycling bin". We dyed yarns and fabrics with coffee, tea, citrus fruit peels, yellow and red onion skins. The dyeing method was the common method used in dyeing with plants, using alun for mordanting.

Tässä ovat värjäämäni langat. Lankana oli vallea beige Nalle (75 % villaa, 25 % polyamidia). Värien lähteet ovat vasemmalta lukien: sitrushedelmän kuoret, keltasipulinkuoret, punasipulinkuoret, kahvinporot. Roskisaineksista lähti siis mitä kauneimpia värejä. Tuo keltasipulinkuorten oranssinruskea syntyy, kun kuoria käyttää oikein paljon. Ja punasipulinkuorista syntyvä vihreä jaksaa ilahduttaa joka kerta.

These are the yarns I dyed. The yarn I used was a wool (75%) and polyamide (25%) blend. The colours are from left to right: citrus fruit peels, yellow onion skins, red onion skins, coffee. You can get this beautiful orange-brown colour from yellow onion skins by using a lot of skins. And the green colour you get from red onion skins is always such a treat!

Tässä ovat värjäämäni silkkihuivit. Olin värjännyt nämä jo aikaisemmin vaaleankeltaisiksi mm. mandariininkuorilla ja sienillä, mutta halusin nyt kuvioida ne. Sidoin huiveja kalalangan, puupalikoiden ja viemäriputken pätkän avulla erilaisiksi mytyiksi, jotka sitten värjäsin vahvassa teessä (sen olin keittänyt kaapin perältä löytämistäni vanhoista teenlehdistä). Tee antaa silkkiin ihanan kiiltävän värin. Tee on myös hyvin käyttökelpoista silloin, kun haluaa sävyttää jonkin kankaan hieman vanhahtavan näköiseksi.

These are silk scarfs which I had previously dyed light yellow with madarin peels and some musrooms. Now I tied them with yarn, wood blocks and a piece of plasctic pipe and then re-dyed them in a tea bath. Tea gives silk a wonderful golden colour.

Sienivärjäyskokeiluja: Limanuljaska / Mushroom dyeing: Gomphídius glutinósus

Nyt kun sienukausi alkaa taas olla huipussaan, on aika aloittaa sienivärjäyskokeilut. Ohjekirjana kokeiluissani olen käyttänyt Hjördis Lundmarkin ja Hans Marklundin tekemää pari vuotta sitten ilmestynyttä kirjaa "Färgsvampar & svampfärgning" (MOTAGG Bokgörlag 2009).

Limanuljaskoita on tänä(kin) vuonna runsaasti metsässä. Nuoret kauniit yksilöt kannattaa käyttää ruokasieniksi, niistä saa oikein maukasta syötävää. Värjäämiseen ovatkin parhaita vanhat ja jopa yli-ikäiset, mustiksi muuttuneet sienet.

Limanuljaskoilla kokeilin viime syksynä useampaa erilaista värjäystaktiikkaa. Kaikki kuitenkin aloitin keittämällä ensin paloiteltuja sieniä vedessä 20-30 minuuttia ja antamalla liemen sitten jäähtyä.

The mushroom season is here again, and so it's time to start experimenting with mushroom dyeing. My guide book has been Hjördis Lundmark's and Hans Marklund's "Färgsvampar & svampfärgning" (MOTAGG Bokgörlag 2009) (I'm afraid it's available only in Swedish).

There are lots of Gomphídius glutinósus in the forest again this year (I'm sorry that I don't know the English names of many mushrooms, so I'll use the Latin names). The beautiful young mushrooms are good eating mushrooms, very tasty. For dyeing purposes, the old and even over-aged blackened ones are best.

With Gomphídius glutinósus mushrooms I tested several different dyeing procedures last year, but I always started by cooking the sliced musrooms in water for 20-30 minutes.

Tässä ovat langat, jotka sain tulokseksi kokeiluistani. Kaikki ovat Asa Gjestal Spinnerin Maija-merkkistä lankaa, jossa on 85% villaa ja 15% polyamidia, 50 gramman vyyhteinä. Vasemmalta oikealle:
1. Käytin n. 200g tuoreita hyväkuntoisia "aikuisia" sieniä, jotka pilkoin ja keitin 20 minuuttia. Siivilöity liemi näytti tummanruskealta. Laitoin liemeen 5 grammaa alunaa ja 50 g lankaa ja annoin seistä seuraavaan päivään. Lanka oli muuttunut vaaleanruskeaksi, mutta halusin kokeilla, saisiko siihen enemmän väriä. Kuumensin liemen lankoineen ja annoin sen sitten seistä 1,5 vuorokautta. Tuloksena oli tummanruskea lanka.
2. Käytin n. 400g tuoreita eri-ikäisiä sieniä paloiteltuina. Keitin niitä 20 minuuttia, annoin jäähtyä ja siivilöin. Laitoin liemeen 5 g alunaa ja 50 g lankaa. Kuumensin kiehuvaksi, annoin jäähtyä ja seistä (lanka liemessä) vuorokauden. Tuloksena oli vaaleamman ruskea väri.
3. Kokeilin värjäämistä pelkillä jaloilla, jotka ovat ihanan sitruunankeltaisia väriltään. Käytin 200g tuoreita jalkoja. Keitin niitä hetken, annoin jäähtyä ja siivilöin - liemi oli tummanruskeaa. Laitoin liemeen 50 g lankaa mutta en alunaa. Annoin langan seistä liemessä kuumentamatta ollenkaan 4 vuorokautta. Tuloksena oli ruskea lanka.
4. Seuraavaksi kokeilin pelkkiä lakkeja, joita oli 2-3 litraa, täysikasvuisista ja vanhoista sienistä, osa jo aika tummentuneita. Keitin niitä n. 30 minuuttia, annoin jäähtyä ja siivilöin - liemi oli vaalean punaruskeaa. Laitoin liemeen 50 g lankaa mutta en alunaa. En kuumentanut lientä, vaan annoin langan seistä siinä 3 vuorokautta. Tuloksena oli kaunis violetinruskea väri.
5. Käytin taas pelkkiä jalkoja, joita oli vajaa litra. Kiehautin ne, annoin jäähtyä ja siivilöin liemen. Laitoin liemeen 5 g alunaa ja 50 g lankaa. Kuumensin liemen kiehuvaksi, ja annoin sen sitten jäähtyä ja seistä 2 vuorokautta. Tuloksena oli vaalea keskiruskea väri.

Kuten huomaatte, en ole kokeilijana erityisen johdonmukainen, vaan kokeilen eri asioita summamutikassa. Limanuljaskalla värjäämisestä en siten osaa antaa mitään sääntöjä siitä, miten eri värisävyt varmasti saa aikaan. Mutta sen voi todeta, että kauniita värejä sillä saa tekipä niin tai näin. Nyt vain kokeilemaan, kun metsissä on juuri saatavana kaikenikäisiä ja -kuntoisia limanuljaskoita!

These are the yarns which I dyed with Gomphídius glutinósus using various procedures. The yarn I used was Asa Gjestal Spinneri's yarn "Maija" which is 85% wool and 15% polyamid. I used 50 grams skeins. From left to right:
1. I used ca. 200 grams of fresh grown-up mushrooms, which I cooked for 20 minutes. I added 5 grams of alun and 50 grams of yarn in the sieved dye bath, and let it stay till next day. Then I heated the bath and let the yarn stay in it for a day and a half.
2. I used ca. 400 grams of fresh young and grown-up mushrooms. I cooked them for 20 minutes and let cool. I added 5 grams of alun and 50 grams of yarn in the sieved dye bath, heated it and let it cool and stay for one day.
3. I used 200 grams of fresh stems, which I cooked and let cool and sieved. I added 50 grams of yarn but no alun. I let the yarn stay in the cool dye bath for 4 days wihout heating it again.
4. I used 2-3 litres of grown-up and even very old blackened hats. I cooked them for 30 minutes and let cool and sieved. I added 50 grams of yarn but no alun. I let the yarn stay in the cool dye bath for 3 days wihout heating it again.
5. I used about one litre of fresh stems, which I quickly cooked and let cool and sieved. I added 5 grams of alun and 50 grams of yarn. I heated the dye bathand let the yarn stay in it for 2 days.

As you can see, I am not very methodical in my experiments, but I think that I got some very beautiful colours from Gomphídius glutinósus mushrooms. It's really worth trying if you find these mushrooms in your forests!

Punaista paatsamalastuilla / Red colours from buckthorn chips

Nämä punertavat ja ruskeat langat olen värjännyt paatsamapuulastuilla.
I have dyed these reddish and brown yarns with buckthorn wood chips.

Kun kuoritut paatsaman pätkät halkaisee, löytyy sisältä kaunista ruusunpunaista ydinpuuta. (Kuoret pannaan talteen odottamaan ainakin vuodeksi, ja sitten niillä saa värjättyä erilaisia ruskeita värejä.)
When the buckthorn wood is split, you can see the beautiful rose-coloured heart wood. (The bark is peeled off and put in storage for at least one year - then you can dye various brown colours with it.)

Taas otan esille rakkaan oksasilppurini, ja silppuan paatsamanpätkät lastuiksi.
Here's my dear chopping machine again - I chop the buckthorn wood pieces to chips.

Lastut värjäyskattilaan. - The chips in the dyeing pot.

Lastut keitetään vedessä. - The chips are boiled in water.

Lastut siivilöidään pois liemestä, joka on kauniin punaista.
The chips are sieved off from the dye bath, which is beautifully red.

Langat värjätään punaisessa liemessä. Puretusaineita ei tarvita, koska paatsamapuu sisältää tanniinia, joka kiinnittää värin lankaan. Jos langasta haluaa ruskeaa, se puretetaan värjäyksen jälkeen kuparivihtrillillä.
The yarns are dyed in the red dye bath. No mordants are needed, because the buckthorn wood contains tannin, which fastens the dye in the yarn. If you want brown yarn, you can mordant it with copper after the dyeing.

Värejä omenapuun oksista / Colours from apple tree twigs

Kun aloitin omenapuunoksilla värjäämisen, oli ensimmäisenä työnä oksien silppuaminen. Sitä työtä varten minulla on oma rakas oksasilppurini. Ajoin omenapuunoksat silppurin läpi kahteen kertaan.
When I started the process of dyeing with apple tree twigs, the first thing I had to do was to chop the twigs with my dear old chopping machine. I put the twigs twice through the machine.




Sitten laitoin oksasilpun likoamaan veteen värjäyskattilaan yön yli, ja seuraavana päivänä keitin siitä väriliemen. Kuumensin liemen kiehumapisteeseen kahteen kertaan ja annoin sen jäähtyä kuumennusten välillä. Lopuksi annoin liemen jäähtyä, ja sitten siivilöin oksasilpun pois liemestä. Siinä liemessä sitten värjäsin lankani.
Then I soaked the chopped twigs in my dyeing vessel overnight, and the next day I boiled the dye bath. I let the liquid come to the boiling temperature twice, letting it cool in between. Finally I let the dye bath cool, and then I sieved the chopped twigs off from the liquid. Now I had the dye bath ready for dyeing my yarns.

Värjäsin villa-polyamidi-sekoitelankaa (Novitan 7 veljestä) 150 gramman vyyhdeissä, jotka olin purettanut etukäteen alunalla (10% kuivan langan painosta). Ensimmäinen väri, jonka sain kolmeen vyyhtiin, oli tuollainen tylsähkö keltainen, joka näkyy vasemmanpuoleisessa vyyhdissä. Koska en ollut oikein tyytyväinen väriin, yritin tehdä sille jotain. Ensin värjäsin yhden vyyhdin uudestaan omanpuunoksilla, ja tuloksena oli sinapinkeltainen väri (toinen vasemmalta). Kokeilin toiseen vyyhtiin rautavihtrillipuretusta, ja tuloksena oli aika hieno harmahtava vihreä (toinen oikealta). Kirkkaimman keltaisen (oikealla) sain, kun annoin käytetyn väriliemen käydä kattilassa viikon verran, ja laitoin sitten siihen yhden etukäteen alunalla puretetun vyyhden, jonka annoin seistä liemessä pari päivää ilman kuumennusta.
I dyed wool-polyamide yarn in 150 grams skeins, which I had pre-mordanted with alun (10% alun from the dry weight of the yarns). The first colour I got was a dull yellow (the skein on the left). Because I didn't quite like that shade, I tried to do something to it. First I dyed one skein over again with apple tree twigs dye bath, and the result was a mustard yellow (the second skein from the left). The next dull yellow skein I mordanted with iron, and I got a quite fine greyish green colour (the second skein from right). The brightest yellow (right) I obtained by letting the used dye bath ferment in the vessel for about a week, and then putting a pre-mordanted skein in the bath and letting it stay there for a couple of days without heating.

Omenapuunoksasilppua tuli niin paljon, että en jaksanut käyttää sitä kaikkea heti. Loput silpusta kuivatin pihalla pressun päällä ja pakkasin sitten paperikasseihin odottamaan tulevaa käyttöä.
I got so much chopped apple tree twigs that I couldn't use all of it right away. I dried the rest of the chopped twigs in my yard on a tarpaulin, and the I packed them in paper bags to be used later.

Tästä se taas alkaa / Starting the new season

Uusi värjäyssesonkini käynnistyy perinteisesti omenpuunoksilla. Naapuri lahjoittaa minulle aina oksansa, kun leikkaa puunsa (oma omenapuuni on vielä kovin pieni). Useimmiten olen vain silpunnut oksat oksasilppurilla ja käyttänyt silpun väriliemen keittämiseen - ihan hyvää keltaista siitäkin on tullut lankoihin. Tänä vuonna kuorin paksuimmat oksat, sillä haluan kokeilla tuleeko pelkistä kuorista ratkaisevasti parempi väri. Nuo kuorelliset ohuemmat oksat laitan taas silppuriin. Kuoritutkin oksat silppuan, sillä niistä saa kaunista katemateriaalia pihalle.

My dyeing season begins again this year with apple tree branches and twigs. Usually I have just chopped them with a chopping machine, and boiled the dye bath from the chop - this gives a quite beautiful yellow colour to my yarns. This year I wanted to peel the bark from the thickest branches, beacause I intend to test if I can get a better yellow colour from the bark only.

Tässä on kuorisaaliini. Aion kuivata nämä ulkona ja laittaa sitten varastoon odottamaan ainakin vuodeksi. Puunkuoret antavat mielestäni parempia värejä, jos niitä malttaa säilyttää kuivattuina melko pitkään ennen värjäämistä. Tuloksiini palataan sitten joskus ensi vuonna...

This is my bark "harvest". I'm going to let it dry out in the yard, and then I'll put it in the storage for at least a year. In my opinion the barks give better colours when they have been storaged for quite a long time before using them for the dye bath. I'll tell you more about my test some time next year...

Kesää odotellessa / Waiting for the Summer

Saisivat kevät ja kesä jo tulla, että pääsisi ulos värjäämään, tai edes autotalliin. Minulla on kuivattuna ja pakastettuna hirmuinen määrä erilaisia sieniä, joilla tekisi niin mieli jo aloittaa värjäyskokeilut - mutta ei niitä voi keittiössä keitellä, haisevat sen verran pahalle. Kesää odotellessa otin esille ylijääneiden langanloppujen laatikon ja aloin neuloa raitasukkia. Kaikki nämä värit on värjätty kasviväreillä, ja sukat kyllä ilahduttavat mieltä tämän hitaan kevään aikana.

I am so waiting for the spring and summer to come! I'd like to start dyeing yarns in the garden, or just in the carage, but it's still too cold. I have a huge amount of mushrooms dried and frozen, waiting for my dyeing experiments. I can't cook them in the kitchen, they smell pretty bad. While waiting for the summer, I opened my box of left-over yarns and started to knit striped socks. All these colours are dyed with plants. These socks make me so happy during this very slow spring.