Värjääjän Päiväkirja

Sienivärjäyskokeiluja: Limanuljaska / Mushroom dyeing: Gomphídius glutinósus

2011-08-28T10:12:00.000-07:00

Nyt kun sienukausi alkaa taas olla huipussaan, on aika aloittaa sienivärjäyskokeilut. Ohjekirjana kokeiluissani olen käyttänyt Hjördis Lundmarkin ja Hans Marklundin tekemää pari vuotta sitten ilmestynyttä kirjaa "Färgsvampar & svampfärgning" (MOTAGG Bokgörlag 2009).

Limanuljaskoita on tänä(kin) vuonna runsaasti metsässä. Nuoret kauniit yksilöt kannattaa käyttää ruokasieniksi, niistä saa oikein maukasta syötävää. Värjäämiseen ovatkin parhaita vanhat ja jopa yli-ikäiset, mustiksi muuttuneet sienet.

Limanuljaskoilla kokeilin viime syksynä useampaa erilaista värjäystaktiikkaa. Kaikki kuitenkin aloitin keittämällä ensin paloiteltuja sieniä vedessä 20-30 minuuttia ja antamalla liemen sitten jäähtyä.

The mushroom season is here again, and so it's time to start experimenting with mushroom dyeing. My guide book has been Hjördis Lundmark's and Hans Marklund's "Färgsvampar & svampfärgning" (MOTAGG Bokgörlag 2009) (I'm afraid it's available only in Swedish).

There are lots of Gomphídius glutinósus in the forest again this year (I'm sorry that I don't know the English names of many mushrooms, so I'll use the Latin names). The beautiful young mushrooms are good eating mushrooms, very tasty. For dyeing purposes, the old and even over-aged blackened ones are best.

With Gomphídius glutinósus mushrooms I tested several different dyeing procedures last year, but I always started by cooking the sliced musrooms in water for 20-30 minutes.

Tässä ovat langat, jotka sain tulokseksi kokeiluistani. Kaikki ovat Asa Gjestal Spinnerin Maija-merkkistä lankaa, jossa on 85% villaa ja 15% polyamidia, 50 gramman vyyhteinä. Vasemmalta oikealle:
1. Käytin n. 200g tuoreita hyväkuntoisia "aikuisia" sieniä, jotka pilkoin ja keitin 20 minuuttia. Siivilöity liemi näytti tummanruskealta. Laitoin liemeen 5 grammaa alunaa ja 50 g lankaa ja annoin seistä seuraavaan päivään. Lanka oli muuttunut vaaleanruskeaksi, mutta halusin kokeilla, saisiko siihen enemmän väriä. Kuumensin liemen lankoineen ja annoin sen sitten seistä 1,5 vuorokautta. Tuloksena oli tummanruskea lanka.
2. Käytin n. 400g tuoreita eri-ikäisiä sieniä paloiteltuina. Keitin niitä 20 minuuttia, annoin jäähtyä ja siivilöin. Laitoin liemeen 5 g alunaa ja 50 g lankaa. Kuumensin kiehuvaksi, annoin jäähtyä ja seistä (lanka liemessä) vuorokauden. Tuloksena oli vaaleamman ruskea väri.
3. Kokeilin värjäämistä pelkillä jaloilla, jotka ovat ihanan sitruunankeltaisia väriltään. Käytin 200g tuoreita jalkoja. Keitin niitä hetken, annoin jäähtyä ja siivilöin - liemi oli tummanruskeaa. Laitoin liemeen 50 g lankaa mutta en alunaa. Annoin langan seistä liemessä kuumentamatta ollenkaan 4 vuorokautta. Tuloksena oli ruskea lanka.
4. Seuraavaksi kokeilin pelkkiä lakkeja, joita oli 2-3 litraa, täysikasvuisista ja vanhoista sienistä, osa jo aika tummentuneita. Keitin niitä n. 30 minuuttia, annoin jäähtyä ja siivilöin - liemi oli vaalean punaruskeaa. Laitoin liemeen 50 g lankaa mutta en alunaa. En kuumentanut lientä, vaan annoin langan seistä siinä 3 vuorokautta. Tuloksena oli kaunis violetinruskea väri.
5. Käytin taas pelkkiä jalkoja, joita oli vajaa litra. Kiehautin ne, annoin jäähtyä ja siivilöin liemen. Laitoin liemeen 5 g alunaa ja 50 g lankaa. Kuumensin liemen kiehuvaksi, ja annoin sen sitten jäähtyä ja seistä 2 vuorokautta. Tuloksena oli vaalea keskiruskea väri.

Kuten huomaatte, en ole kokeilijana erityisen johdonmukainen, vaan kokeilen eri asioita summamutikassa. Limanuljaskalla värjäämisestä en siten osaa antaa mitään sääntöjä siitä, miten eri värisävyt varmasti saa aikaan. Mutta sen voi todeta, että kauniita värejä sillä saa tekipä niin tai näin. Nyt vain kokeilemaan, kun metsissä on juuri saatavana kaikenikäisiä ja -kuntoisia limanuljaskoita!

These are the yarns which I dyed with Gomphídius glutinósus using various procedures. The yarn I used was Asa Gjestal Spinneri's yarn "Maija" which is 85% wool and 15% polyamid. I used 50 grams skeins. From left to right:
1. I used ca. 200 grams of fresh grown-up mushrooms, which I cooked for 20 minutes. I added 5 grams of alun and 50 grams of yarn in the sieved dye bath, and let it stay till next day. Then I heated the bath and let the yarn stay in it for a day and a half.
2. I used ca. 400 grams of fresh young and grown-up mushrooms. I cooked them for 20 minutes and let cool. I added 5 grams of alun and 50 grams of yarn in the sieved dye bath, heated it and let it cool and stay for one day.
3. I used 200 grams of fresh stems, which I cooked and let cool and sieved. I added 50 grams of yarn but no alun. I let the yarn stay in the cool dye bath for 4 days wihout heating it again.
4. I used 2-3 litres of grown-up and even very old blackened hats. I cooked them for 30 minutes and let cool and sieved. I added 50 grams of yarn but no alun. I let the yarn stay in the cool dye bath for 3 days wihout heating it again.
5. I used about one litre of fresh stems, which I quickly cooked and let cool and sieved. I added 5 grams of alun and 50 grams of yarn. I heated the dye bathand let the yarn stay in it for 2 days.

As you can see, I am not very methodical in my experiments, but I think that I got some very beautiful colours from Gomphídius glutinósus mushrooms. It's really worth trying if you find these mushrooms in your forests!

Punaista paatsamalastuilla / Red colours from buckthorn chips

2011-06-25T01:57:00.000-07:00

Nämä punertavat ja ruskeat langat olen värjännyt paatsamapuulastuilla.
I have dyed these reddish and brown yarns with buckthorn wood chips.

Kun kuoritut paatsaman pätkät halkaisee, löytyy sisältä kaunista ruusunpunaista ydinpuuta. (Kuoret pannaan talteen odottamaan ainakin vuodeksi, ja sitten niillä saa värjättyä erilaisia ruskeita värejä.)
When the buckthorn wood is split, you can see the beautiful rose-coloured heart wood. (The bark is peeled off and put in storage for at least one year - then you can dye various brown colours with it.)

Taas otan esille rakkaan oksasilppurini, ja silppuan paatsamanpätkät lastuiksi.
Here's my dear chopping machine again - I chop the buckthorn wood pieces to chips.

Lastut värjäyskattilaan. - The chips in the dyeing pot.

Lastut keitetään vedessä. - The chips are boiled in water.

Lastut siivilöidään pois liemestä, joka on kauniin punaista.
The chips are sieved off from the dye bath, which is beautifully red.

Langat värjätään punaisessa liemessä. Puretusaineita ei tarvita, koska paatsamapuu sisältää tanniinia, joka kiinnittää värin lankaan. Jos langasta haluaa ruskeaa, se puretetaan värjäyksen jälkeen kuparivihtrillillä.
The yarns are dyed in the red dye bath. No mordants are needed, because the buckthorn wood contains tannin, which fastens the dye in the yarn. If you want brown yarn, you can mordant it with copper after the dyeing.

Värejä omenapuun oksista / Colours from apple tree twigs

2011-05-16T03:09:00.000-07:00

Kun aloitin omenapuunoksilla värjäämisen, oli ensimmäisenä työnä oksien silppuaminen. Sitä työtä varten minulla on oma rakas oksasilppurini. Ajoin omenapuunoksat silppurin läpi kahteen kertaan.
When I started the process of dyeing with apple tree twigs, the first thing I had to do was to chop the twigs with my dear old chopping machine. I put the twigs twice through the machine.

Sitten laitoin oksasilpun likoamaan veteen värjäyskattilaan yön yli, ja seuraavana päivänä keitin siitä väriliemen. Kuumensin liemen kiehumapisteeseen kahteen kertaan ja annoin sen jäähtyä kuumennusten välillä. Lopuksi annoin liemen jäähtyä, ja sitten siivilöin oksasilpun pois liemestä. Siinä liemessä sitten värjäsin lankani.
Then I soaked the chopped twigs in my dyeing vessel overnight, and the next day I boiled the dye bath. I let the liquid come to the boiling temperature twice, letting it cool in between. Finally I let the dye bath cool, and then I sieved the chopped twigs off from the liquid. Now I had the dye bath ready for dyeing my yarns.

Värjäsin villa-polyamidi-sekoitelankaa (Novitan 7 veljestä) 150 gramman vyyhdeissä, jotka olin purettanut etukäteen alunalla (10% kuivan langan painosta). Ensimmäinen väri, jonka sain kolmeen vyyhtiin, oli tuollainen tylsähkö keltainen, joka näkyy vasemmanpuoleisessa vyyhdissä. Koska en ollut oikein tyytyväinen väriin, yritin tehdä sille jotain. Ensin värjäsin yhden vyyhdin uudestaan omanpuunoksilla, ja tuloksena oli sinapinkeltainen väri (toinen vasemmalta). Kokeilin toiseen vyyhtiin rautavihtrillipuretusta, ja tuloksena oli aika hieno harmahtava vihreä (toinen oikealta). Kirkkaimman keltaisen (oikealla) sain, kun annoin käytetyn väriliemen käydä kattilassa viikon verran, ja laitoin sitten siihen yhden etukäteen alunalla puretetun vyyhden, jonka annoin seistä liemessä pari päivää ilman kuumennusta.
I dyed wool-polyamide yarn in 150 grams skeins, which I had pre-mordanted with alun (10% alun from the dry weight of the yarns). The first colour I got was a dull yellow (the skein on the left). Because I didn't quite like that shade, I tried to do something to it. First I dyed one skein over again with apple tree twigs dye bath, and the result was a mustard yellow (the second skein from the left). The next dull yellow skein I mordanted with iron, and I got a quite fine greyish green colour (the second skein from right). The brightest yellow (right) I obtained by letting the used dye bath ferment in the vessel for about a week, and then putting a pre-mordanted skein in the bath and letting it stay there for a couple of days without heating.

Omenapuunoksasilppua tuli niin paljon, että en jaksanut käyttää sitä kaikkea heti. Loput silpusta kuivatin pihalla pressun päällä ja pakkasin sitten paperikasseihin odottamaan tulevaa käyttöä.
I got so much chopped apple tree twigs that I couldn't use all of it right away. I dried the rest of the chopped twigs in my yard on a tarpaulin, and the I packed them in paper bags to be used later.

Tästä se taas alkaa / Starting the new season

2011-04-20T01:31:00.000-07:00

Uusi värjäyssesonkini käynnistyy perinteisesti omenpuunoksilla. Naapuri lahjoittaa minulle aina oksansa, kun leikkaa puunsa (oma omenapuuni on vielä kovin pieni). Useimmiten olen vain silpunnut oksat oksasilppurilla ja käyttänyt silpun väriliemen keittämiseen - ihan hyvää keltaista siitäkin on tullut lankoihin. Tänä vuonna kuorin paksuimmat oksat, sillä haluan kokeilla tuleeko pelkistä kuorista ratkaisevasti parempi väri. Nuo kuorelliset ohuemmat oksat laitan taas silppuriin. Kuoritutkin oksat silppuan, sillä niistä saa kaunista katemateriaalia pihalle.

My dyeing season begins again this year with apple tree branches and twigs. Usually I have just chopped them with a chopping machine, and boiled the dye bath from the chop - this gives a quite beautiful yellow colour to my yarns. This year I wanted to peel the bark from the thickest branches, beacause I intend to test if I can get a better yellow colour from the bark only.

Tässä on kuorisaaliini. Aion kuivata nämä ulkona ja laittaa sitten varastoon odottamaan ainakin vuodeksi. Puunkuoret antavat mielestäni parempia värejä, jos niitä malttaa säilyttää kuivattuina melko pitkään ennen värjäämistä. Tuloksiini palataan sitten joskus ensi vuonna...

This is my bark "harvest". I'm going to let it dry out in the yard, and then I'll put it in the storage for at least a year. In my opinion the barks give better colours when they have been storaged for quite a long time before using them for the dye bath. I'll tell you more about my test some time next year...

Kesää odotellessa / Waiting for the Summer

2011-04-01T01:19:00.001-07:00

Saisivat kevät ja kesä jo tulla, että pääsisi ulos värjäämään, tai edes autotalliin. Minulla on kuivattuna ja pakastettuna hirmuinen määrä erilaisia sieniä, joilla tekisi niin mieli jo aloittaa värjäyskokeilut - mutta ei niitä voi keittiössä keitellä, haisevat sen verran pahalle. Kesää odotellessa otin esille ylijääneiden langanloppujen laatikon ja aloin neuloa raitasukkia. Kaikki nämä värit on värjätty kasviväreillä, ja sukat kyllä ilahduttavat mieltä tämän hitaan kevään aikana.

I am so waiting for the spring and summer to come! I'd like to start dyeing yarns in the garden, or just in the carage, but it's still too cold. I have a huge amount of mushrooms dried and frozen, waiting for my dyeing experiments. I can't cook them in the kitchen, they smell pretty bad. While waiting for the summer, I opened my box of left-over yarns and started to knit striped socks. All these colours are dyed with plants. These socks make me so happy during this very slow spring.

Olen avannut nettikaupan / I have now an online shop

2011-01-31T09:42:00.000-08:00

Kävin juuri lisäämässä nämä kukkalapaset nettikauppaani (osoite: http://eilaa.punomo.fi), jonka avasin muutama viikko sitten Punomon verkkoon. Minulla on toistaiseksi vain 10 tuotteen minikauppa, jossa on tällä hetkellä myynnissä kirjoneulelapasia ja raitasukkia - kasviväreillä värjätyistä langoista neulottuja, tietysti. Käyhän katsomassa!

I just added these mittens to my online shop, which I opened a few weeks ago. There are mittens and socks which I have knit from yarns dyed with natural colours. I'm sorry that the shop is only in Finnish, but you are welcome to take a look anyway!

Wetterhoffin Korttelijoulu / Christmas Craft Fair at Wetterhoff

2010-12-16T02:46:00.000-08:00

Syksy on mennyt ilman yhtäkään postausta tähän blogiin - nolottaa... Mutta aika on kulunut suurimmaksi osaksi työn merkeissä, mm. tehdessä myyntituotteita käsityömessuille. Viime viikonloppuna osallistuin Wetterhoffin Korttelijoulu-tapahtumaan täällä Hämeenlinnassa, ja tässä on kuva omasta myyntipöydästäni. Kaikki tuotteeni olen tehnyt kasviväreillä värjäämistäni langoista ja kankaista. - Olin toivonut pakkassään takaavan loistavan myyntituloksen villatuotteille, mutta jostain syystä ihmiset eivät oikein raaskineet aukaista kukkaronnyörejään. Tuotteiden hinnoista tulee kieltämättä aika kalliita, kun niihin on lisättävä arvonlisäverot ja työeläkemaksut ja muut yrittäjän kulut. Toivottavasti ihmisten käsityötä kohtaan tuntema arvostus saa heidät vähitellen ymmärtämään, että käsin tehtyjen tuotteiden tekijän on saatava myynnistään myös tuloja.

Last weekend I attended a Christmas Craft Fair at Wetterhoff foundation here in my hometown Hämeenlinna. This is a picture of my desk at the fair. I have made all my products from yarns or fabrics which I have dyed with natural colours.

Hämeen Keskiaikamarkkinoilla / Local Medieval Fair

2010-08-27T01:35:00.000-07:00

Hämeenlinnassa järjestettiin viime viikonloppuna (20.-22.8.) vuotuiset Hämeen Keskiaikamarkkinat. Markkinapaikkana on Hämeen linnan puisto Vanajaveden rannalla. Tapahtuma oli taas mitä onnistunein, väkeä oli paljon, runsaasti käsityöläisiä pitämässä työnäytöksiä ja myymässä tuotteitaan, turnajaiset, musiikkiesityksiä ja jos jonkinlaista hahmoa liikkeellä. Tässä kaikki ne langat ja huivit ja sukat, jotka otin mukaani markkinoille (anteeksi kuvan surkea laatu, otin sen pikaisesti vain luurikameralla). Alemmassa kuvassa (jonka on ottanut Seija Hellberg) olen omalla paikallani markkinoilla, tuotteeni esillä myyntipöydällä ja minä itse kutomassa sukkaa - minulla oli työnäytöksenä ja havaintoesityksenä sukan kantapään neulominen: olin tehnyt valmiiksi puolen tusinaa sukanvartta ja kantapääntekelettä, joiden avulla neuvoin kysyjille kantapään teon vaiheita. Ja värjäysneuvoja tietysti myös jaoin kysyjille. Hieno sää ja hyvät järjestelyt takasivat osaltaan sen, että markkinoilla oli taas niin mukavaa!

The annual Tawast Medieval Fair was held last weekend here in Hämeenlinna. The fair takes place in the Castle Park (yes, we have a real medieval castle here!). The photo above shows the yarns and shawls and socks which I took with me to the fair, and the photo below shows me at my market stall knitting a sock. This year's fair was, once again, a fantastic event!

Kaikki värit paatsamasta! / Buckthorn gives all the colours!

2010-08-11T07:43:00.000-07:00

Värjärikilta ry oli valinnut tämän vuoden värikasviksi paatsaman (Rhamnus frangula), ja killan Värjäripäivillä 29.7.-1.8. Punkaharjun Vaahersalossa Mannilan maatilamatkailutilalla pidin kurssin nimeltä "Paatsamapadat". Kurssilla värjäiltiin ihanassa ulkoilmassa, järven ranalla, järvivedellä ja avotulella - ja mukavassa seurassa! Paatsamapadoissa kiehui paatsamanlehtiä, paatsamankuoria, paatsamanoksia, paatsamapuurouhetta sekä paatsaman marjoja. Paatsamasta saadaan näitä eri osia käyttäen laaja skaala värejä. Tuossa kuvassa on minun viime vuoden aikana paatsamalla värjäämiäni lankoja, vasemmalta lukien paatsamarouheella, paatsamankuorilla, -oksilla ja -lehdillä sekä paatsamanmarjoilla värjättyjä lankoja. Kyllä näillä väreillä pärjää jo melko hyvin!

The Finnish guild of dyers (who use plant and other natural dyes) has selected Buckthorn (Rhamnus frangula) as their dye plant of the year. Therefore one of the workshops at their dyeing event in Punkaharju on 29.7.-1.8. was called "Buckthorn dye pots". This workshop was supervised by me, and the participants had a chance to dye with various parts of the buchthorn (which is a bush or a small tree). In the photo above are skeins dyed by me during last year, and the buckthorn parts used in these were (from the left): wood chips, bark, twigs, leaves, and berries. Does one need any other colours!

Paatsaman marjoilla värjäys - jatkoa syksyn tapahtumiin / Dyeing with Buckthorn berries - continued

2010-06-29T08:16:00.001-07:00

Viime syksynä värjäsin lankoja (Novitan Nallea) paatsamanmarjoilla - kertomusta siitä oli lokakuisessa postauksessani. Värjäämisen jälkeen en huuhdellut lankoja, vaan laitoin ne talveksi pimeään komeroon - uskon nimittäin, että pitkäaikainen seisottaminen huuhtomatta saattaa parantaa varsinkin ongelmallisten värien pysyvyyttä langoissa. Tänään sitten otin vyyhdet esille, ja mielestäni värit olivat kutakuinkin tallella. Nämä kaikki vyyhdet on siis värjätty samalla paatsamanmarjaerällä (marjoja oli vajaa litra) peräkkäin samassa liemessä, ensimmäiset ilman alunaa ja sitten alunan kanssa.
Tänään päätin sitten myös huuhtoa langat ja katsoa, miten se vaikuttaa väreihin. Vaaleimmista vyyhdeistä (kolme oikeanpuoleista) ei lähtenyt juuri lainkaan irtoväriä, mutta tummemmista (vasemmanpuoleiset) irtosi runsaasti musteensinistä väriä. Huuhtelin langat kolmeen (vaaleimmat) tai neljään (tummemmat) kertaan. Silmämääräisesti arvioituna sanoisin, että hieman sinistä sävyä langoista kyllä katosi: violetit muuttuivat ruskeammiksi ja siniset vihreämmiksi. Mutta todella hienoja sinivihreitä värejä on edelleen jäljellä. Tuossa alempana on kuva huuhdotuista langoista.
Seuraavaksi pitäisi tietysti tehdä valonkestotesti - tai sitten vain neulon näistä villapaidan ja katson, mitä sille ajan mittaan tapahtuu.

Last October I dyed some yarns (wool-polyamid blend) with Buckthorn berries (my posting with details of that is here). I did not rinse the yarns then, but I stored them in a dark closet for the whole winter. Today I took them out, and they seemed to have preserved their colours (see the first photo of this posting).
I also rinsed these yarns today. The darkest colours let a lot of ink blue colour, but they look quite nice nevertheless (see the second photo). When I compare the colours before and after rinsing, I can see that some of the blue has disappeared: the purples have turned to brownish, and the blues have turned greener. But anyway, there are some fantastic blue-green skeins left!
The next step should be arranging a light-fastness test - but I think I'm going to knit a sweater from these yarns and see what happens.

Wetterhoffin värikkäät taiteilijat - kolmas Wetterhoffin 125-vuotisartikkeli on ilmestynyt

2010-06-23T09:07:00.000-07:00

Wetterhoffin 125-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistavasta artikkelisarjasta on nyt ilmestynyt kolmas osa "Wetterhoffin värikkäät taiteilijat". Siinä tutustutaan niihin lukuisiin taiteilijoihin, suunnittelijoihin ja piirustuksenopettajiin, jotka ovat yli sadan vuoden aikana laatineet malleja Wetterhoffilla valmistettuihin tekstiileihin ja olleet siten luomassa "wetterhoffilaisen tekstiilin" käsitettä. Tämäkin osa artikkelisarjasta on minun kirjoittamani, ja sen kuvituksena on mm. näytteitä Wetterhoffin tekstiilikokoelmien luonnosarkistosta - esimerkkinä kuvassa näkyvät Svea Korhosen 1930-luvun lopulla suunnittelemat sohvatyynymallit. - Artikkelisarjaa (pdf-tiedostoina) pääsee lukemaan Wetterhoffin www-sivujen kautta täältä.

Wetterhoffin värikkäät vuodet Toinen osa - Wetterhoff 125 vuotta

2010-03-22T01:26:00.000-07:00

Wetterhoffin 125-vuotisesta historiasta kertovan artikkelisarjan (jonka teksti on minun kirjoittamani) toinen osa on ilmestynyt, ja se on luettavissa Wetterhoffin www-sivuilta (linkitys artikkeliin löytyy etusivun oikeasta laidasta Näyttelyt ja tapahtumat -otsikon alta). Tässä artikkelisarjan toisessa osassa käsitellään wetterhoffilaisen tekstiilisuunnittelun vaiheita 1970-luvulta nykypäivään. Yllä olevassa kuvassa on Wetterhoffin näyttelyosasto Seinäjoen Käsityömessuilla 2008 (kuva Wetterhoff Oy). - Artikkelisarjan kolmannessa osassa, joka ilmestyy suunnilleen kesäkuun alussa, tullaan sitten esittelemään lähes kaikki ne taiteilijat, jotka ovat suunnitelleet Wetterhoffille malleja sen 125-vuotisen historian aikana.

Wetterhoffin värikkäät vuodet - Wetterhoff 125 vuotta

2010-02-03T02:18:00.000-08:00

Kaikille suomalaisesta tekstiilihistoriasta kiinnostuneille haluan mainostaa Wetterhoffin 125-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kirjoittamaani artikkelisarjaa "Wetterhoffin värikkäät vuodet", jonka ensimmäinen osa on ilmestynyt Wetterhoffin verkkosivuilla. Vaikka artikkeleissa ei suoranaisesti luonnonväreillä värjäämisestä puhutakaan, niin uskon teidän värjäreiden joukosta löytyvän niitä, joita kiinnostaa tekstiilialan muukin historia.

Kirjavia lankoja luonnonväreillä / Multicoured yarns with natural dyes

2010-01-16T07:35:00.000-08:00

Osallistuin viime kesänä Värjärikillan Värjäripäivillä Päivi Vaarulan vetämälle kurssille "Mikroaaltouunissa värjäys kasviväreillä". Päivi (joka on itse kehittänyt tämän menetelmän) opetti, miten lankoja voi värjätä eri kasviväriliemien ja eri pureteliemien avulla joko kirjavan yksivärisiksi tai monivärisiksi - ja kaikki tapahtui mikroaaltouunissa. Nopeaa ja helppoa - sitä piti kokeilla kotonakin. Syksyn mittaan värjäsin kaksi erää lankoja (käytin Wetterhoffilta ostamaani Janne-lankaa, jossa on 85% villaa ja 15% polyamidia). Värilieminä minulla oli ensimmäisellä kerralla kultapiiskusta, krapista ja tiikerikaunosilmästä keitetyt liemet (siis keltainen, punainen ja oranssinruskea liemi), toisella kerralla veriseitikistä, kokenillista, katekusta ja kutapiisku-pietaryrtti-seoksesta keitetyt liemet (siis kaksi eri punaista, ruskea ja keltainen liemi). Puretelieminä oli molemmilla kerroilla aluna-, rautavihtrilli- ja kuparivihtrilliliemet.

Periaate on yksinkertainen: kuivat langat laitetaan mikronkestävään muoviastiaan ja niiden päälle kaadetaan eri väri- ja pureteliemiä. Sitten astia peitetään kevyesti kannella ja sitä kuumennetaan mikrossa noin 20 minuuttia. Värilienten on syytä olla aika "tiukkoja" - jauheista tehtäessä liemetkin voi valmistaa mikrossa. Lankoja ei tietenkään voi värjätä kerralla kuin aika pieniä määriä. Tarkat ohjeet liemien määristä ja puretteiden määristä liemissä löytyy Värjärikillan Värillä-lehden syksyn 2009 numerosta sekä Värjärikillan www-sivuilta. Värjääminen mikroaaltouunissa onnistui minultakin sinänsä helposti, mutta vaikeampaa oli saada langoista hyvän näköisiä: aluksi niistä tuppasi tulemaan joko liian pliisuja tai liian epämääräisiä. Mutta kokeilemalla aloin vähitellen päästä jyvälle siitä, mitä kannattaa tehdä, ja mielestäni sain aikaiseksi joitakin aika kivan näköisiä lankoja (kuvassa on joitakin esimerkkejä). Jonkun verran olen ehtinyt kokeilla niistä neulomista (raitasukkien raitoja), ja neulepinnasta tulee kyllä hauskan näköistä. (Minulla on näitä värjäämiäni lankoja myytävänä hintaan 8,50 / 50 g; yhteystietoni saat Kulttuuriosuuskunta Kiteen nettisivuilta.)

Last summer I participated on a class at Värjärikilta's (Finnish guild of dyers who use natural colours) Dyers' days. Päivi Vaarula taught us how we can dye yarns with natural colours in a microwave oven (she has developed this method herself). Using different dye baths and different mordant solutions the yarns can be dyed either to different shades of one colour or multicoloured. The method in itself is very easy: you put a small amount (like two skeins) of dry yarns in a microwave vessel, pour the dye baths and the mordant solutions on top of the yarns, cover the vessel and cook it in a microwave oven for about 20 minutes. (There are more precise instructions in Värjärikilta's bulletin and website, but unfortunately they are only in Finnish).

I tried this dyeing method at home, too, and it's very easy in itself. The most difficult part was to learn how to make good-looking yarns - mine were first eithe too monotonous or too chaotic. But by experimenting I learned more and more, and finally I was able to get some quite pleasing results (some examples can be seen on the photos). As dye plants I used goldenrod, madder, cochineal, Coreopsis Tinctoria, Cortinaria sangineus mushrooms, cutch, and tansy. As mordants I used alun, iron and copper. The yarn I used was a wool blend (85% wool, 15% polyamid).

Hyvää Uutta Vuotta! Happy New Year!

2010-01-03T01:12:00.000-08:00

Toivotan teille kaikille Hyvää Uutta Vuotta 2010! Korttina saa toimia tämä kuva (kuvannut Susanna Immonen) viimekesäisiltä Hämeen Keskiaikamarkkinoilta. Olin siellä taas pitämässä työnäytöstä kasviväreillä värjäämisestä, ja tässä hämmentelen kattilaani. Puomilla näkyy jo joitakin värjättyjä lankoja - väriaineina minulla oli ainakin koivunlehtiä ja suopursuja ja paatsamankuorta ja sipulinkuoria.

I wish you all a Happy New Year 2010! This photo (photographer Susanna Immonen) serves as my greeting card to you - it was taken at the Häme Medieval Fair last summer. I arranged there a demonstration in dyeing with plants, and here you can see me cooking a dye bath. Some yarns already dyed can be seen on the boom - as dye plants I used birch leaves and Labrador tea and buckthorn bark and onion skins. In the background you can see the Häme medieval castle.

Paatsaman marjoilla värjäys - toistaiseksi kaikki hyvin! / Dyeing with Buckthorn berries - so far so good

2009-10-30T02:09:00.000-07:00

Keräsin syyskuun alussa kesämökin rannasta useita litroja paatsamanmarjoja. Suurimman osan pakastin (ehkä niillä voidaan leikkiä ensi kesän Värjäripäivillä...), mutta yhden vajaan litran annoksen laitoin jääkaappiin. Värjäämään ehdin vasta lokakuun alussa, mutta marjat olivat kyllä ihan hyvässä kunnossa. Keitin marjoja ensin puoli tuntia. Värjäsin Nalle-lankaa (75% villaa, 25% polyamidia) 50 g:n vyyhtejä samoilla marjoilla niin monessa liemessä peräkkäin kuin vain väriä tuli (tulokset ovat kuvassa). Useimmat värjäykset tein niin, että laitoin langat marjojen sekaan kattilaan ja kuumensin ne sitten värjäyslämpötilaan. Toistaiseksi langat näyttävät hienoilta, mutta en ole vielä huuhtonut niitä, joten aika näyttää miten sitten käy.

Tällaisia värejä sain:
I: lanka marjojen seassa 60 minuuttia, ilman alunaa, väri violetti
II: lanka marjojen seassa 60 minuuttia, ilman alunaa, väri vähän vaaleampi violetti
III: valmiiksi alunalla puretettu lanka marjojen seassa 60 minuuttia, väri siniharmaa
IV: lanka marjojen seassa 60 minuuttia, puretus samanaikaisesti alunalla, väri siniharmaa
V: lanka laitettu marjojen sekaan kuumaan liemeen, lisätty alunaa, annettu seisoa kuumentamatta enempää 1 vuorokausi, väri siniharmaa
VI: lanka marjojen seassa 60 minuuttia, puretus samanaikaisesti alunalla, jätetty lanka liemeen seisomaan 5 vuorokaudeksi, väri tummanvihreä
VII: tässä vaiheessa liemi siivilöity, lanka värjätty ilman alunaa 60 min, väri sammaleenvihreä
VIII: lanka värjätty 60 min, puretus samanaikaisesti alunalla, tässä vaiheessa lanka näytti vaaleanvihreältä, lisäsin kokeilumielessä soodaa, tuloksena keltainen väri
Enempää en jaksanut värjätä.

Minusta tämä oli hyvin mielenkiintoista, paljon kokeiltavaa jäi vielä jäljelle. Mutta ensin aion huuhtoa nämä langat ja tehdä jonkinlaisen valonkestotestin, että näen onko kokeilu vaivan arvoista. (Itse asiassa olen kerran aikaisemmin jo värjännyt pienet vyyhdit samaan tapaan, mutta testit ovat tekemättä koska olen hukannut ne vyyhdet johonkin tähän taloon jossa on aika paljon tavaraa...). Kerron lisää kokemuksia sitten tuonnempana.

I picked several litres of Buckthorn berries last September, and I dyed these yarns with less than one litre of those berries. I dyed the yarns (75% wool, 25% polyamid blend) in 50 g skeins, one after the other in the same hot dye bath, for which I boiled the berries for half an hour. Numbers I and II are dyed with the berries in the bath, without alun, for 60 minutes. Number III was a skein premordanted with alun, dyed with the berries in the bath for 60 minutes. Number IV was dyed with the berries in the bath, with alun mordanting for 60 minutes. Number V was put in the hot dye bath, with the berries in the bath, with alun mordant, and then just let stay there for 24 hours. Number VI was put in a cold dye bath, heated, alun mordant added, and after 60 minutes dyeing let stay in the bath for 5 days. Number VII was dyed in a dye bath from which the berries were removed, without alun for 60 minutes. Number VIII was dyed as the previous one, but in an alcalic dye bath. At the moment the yarns look great - but I haven't rinsed them yet! We'll see what happens when I do that. But anyway, this was a very interesting experiment.

Raparperinjuuret - hauska tuttavuus! / Rhubarb roots

2009-10-13T05:12:00.000-07:00

Tutustuin raparperinjuuriin ensimmäisen kerran pari vuotta sitten, kun käänsin raparperipuskan vieressä olevaa kukkapenkkiä ja käteeni osui outo juuri. Aloin kiskoa sitä irti maasta, ja sitä vain jatkui ja jatkui - alkoi jo hirvittää mikä sieltä tulee! Lopulta kourissani oli noin käsivarren mittainen ja paksummasta päästään käsivarren paksuinen, pehmeää porkkanaa muistuttava juuri. Päättelin sen olevan peräisin raparperista, ja koska hämärästi muistin lukeneeni, että sillä voi värjätä lankoja, aloin kokeilun. Pilkoin juuren palasiksi kirveellä ja laitoin likoon - keltaista väriä irtosi veteen heti. Keitin siitä väriliemen ja siivilöin. Kun sitten värjäsin lankoja, sain sekä normaalilla kuumalla värjäyksellä että myös ihan vain seisottamalla lankaa liemessä hienoja keltaisia ja oranssinruskeita värejä. Alunaa en kaikissa värjäyksissä edes käyttänyt, kun muistin että raparperi itsessään on jo puretuskasvi.

Kun minulla viime elokuussa oli Hämeen Keskiaikamarkkinoilla myynnissä värjäämiäni lankoja, tuli erään rouvan kanssa puheeksi tämä raparperinjuurijuttu. Hänpä riemastui ja sanoi, että kun hänen pitäisi hävittää puutarhastaan muutama iso raparperipuska, niin huolisinko minä ne juuret. Ja minähän sanoin tietysti huolivani, ja niinpä hän toi minulle heti sunnuntai-iltana markkinoiden päätyttyä kaksi isoa säkillistä rapareprinjuuria. Ne olivat aika hurjan näköistä tavaraa, isoja muhkuroita ja pitkiä kärsiä. Eipä siina muu auttanut kuin käydä käsiksi. Pesin juuret saavissa ja rupesin pistämään niitä kirveellä palasiksi - yllä oleva kuva on tästä tilanteesta. Eivät ne juret kauhean kovia ole, mutta kätevimmin ne kirveellä saa pienittyä.

Osan jurenpalasista kuivasin pihalla pressun päällä tulevaa käyttöä varten, osalla värjäsin heti (lankana luonnonvalkoinen 7 veljestä ja Nalle). Alla olevassa kuvassa on tuloksia: Vasemmanpuoleinen kerä on ensimmäisestä värjäyksestä, johon keitin väriliemen tavalliseen tapaan ja siivilöin sen, mutta värjäsin lankoja kylmässä liemessä seisottamalla 2 vuorokautta. Sitten liemi joutui muitten kiireitteni takia seisomaan pihalla monta päivää, jolloin se taisi vähän käydäkin. Keskimmäinen vyyhti on tällä liemellä värjätty, tavalliseen tapaan keittämällä. Käytin sekä purettamattomia että valmiiksi alunalla puretettuja lankoja, molempiin tuli samanlainen punertavanruskea väri. Oikeanpuoleinen vyyhti on kolmannesta jälkivärjäyksestä, jossa värjäsin lankoja tavalliseen tapaan kuumassa ja alunalla purettaen.

Aika mukava ja riittoisa värjäyskasvi tämä raparperinjuuri!

I have experimented dyeing yarns with rhubarb roots, and got some very good results. The image in the beginning of this entry shows the rhubarb roots being cut to pieces with an axe (they are not hard, but this is the easiest way to cut them). I boiled the pieces in water to make a dye bath, and then dyed natural white wool blend yarn (75% wool, 25% polyamid). The picture above shows the results: The ball on the left is dyed first, letting it stay in the cold dye bath for two days, no mordant was added. The skein in the middle is dyed in the same dye bath, which had stayed in the pot for several days and fermented a little. The yarns were dyed in a normal hot procedure, letting them simmer for one hour. The resulting colour was the same with and without alun mordant. The skein on the right side is dyed after that in the same dye bath, hot and with alun mordanting.

I think the rhubarb roots are an interesting dye plant!

Vielä löytyy veriseitikkejä!

2009-10-11T12:32:00.000-07:00

Kun viikonloppuna kävin etsimässä (ja löytämässä) suppilovahveroita syödäkseni, niin vieläpä löytyi pieni pussillinen veriseitikkejäkin - ja onhan kuvan keskellä yksi verihelttaseitikkikin. Eilen löysin tämän kasan, tänään vähän pienemmän. Tämänpäiväiset olivat jo valmiiksi vähän jäässä, mutta pakastimeen minä ne pistinkin, en viitsi alkaa näin pieniä määriä kuivurilla kuivaamaan.

Pitkä on ollut veriseitikin kasvukausi tänäkin vuonna: ensimmäiset löytyivät jo heinäkuun lopulla, joten satoa on tullut 2 ja puolen kuukauden ajan. Verseitikki on siitä mukava, että sen kasvupaikoilta löytyy usein samalla mustikoita ja nyt suppilovahveroita, joten kivikautisten aivojensa keräilyviettiä voi toteuttaa oikein kunnolla.

Veriseitikki on aika ovela otus: se on hyvä piiloutumaan ja maastoutumaan. Se kasvaa aina taatusti sen kiven tai mättään TAKANA, jonka tältä puolelta sitä etsii. Ja se on todella nopea nousemaan maasta (tai ainakin siltä tuntuu): paikassa, jossa äsken ei ollut yhtään veriseitikkiä, on niitä ykskaks monta kun sinne päin katsoo uudestaan. - Hauska sieni kaiken kaikkiaan, ja niin mukava ja helppo värin antaja!

13.10. Lisäsin vielä kuvan veriseitikillä värjätyistä langoista: alimmainen on ensimmäisestä värjäyksestä, lankana vaaleanharmaa 7 veljestä (75% villaa, 25% polyamidia), keskimmäinen vyyhti on kolmannesta väjäyksestä ja ylimpänä olevat kerät toisesta värjäyksestä (lanka kaikissa luonnonvalkoinen 7 veljestä). Nämä värjäsin jo aikaisemmin, elokuussa.

Even though it's almost the middle of October, I could find this weekend some Cortinarius sanguineus mushrooms in the forest. They are fantastic mushrooms for dyeing yarns, and searching them in the forest is great fun. It can almost be described as hunting for them, because they are very clever in hiding behind stones and hummocks. Their season has been long this year, because I found the first ones in the end of July. One can dye beautiful red, orange, and pink colours on wool yarns with them.

Oct. 13. I added a photo of some yarns dyed with Cortinarius sanguineus mushrooms: the skein at the bottom is from the first dye bath (the yarn was light grey wool blend with 75% wool and 25% polyamid), the skein in the middle is from the third dye bath and the balls at the top from the second dye bath (the yarn in these was natural white wool blend). - These yarns I have dyed earlier last August.

Morsinkovärejä omalta pihalta

2009-10-06T00:34:00.001-07:00

Ehdin juuri ja juuri kerätä syksyn morsinkosadon takapihalta ennen viime viikon yöpakkasia. Vaikka viljelmäni on aika säälittävä - muutama morsinko kukkapenkissä rikkaruohojen seassa - ja vaikka sain siitä nyt lehtiä vain puoli ämpärillistä, niin olen silti oikein tyytyväinen värjäystulokseen. Käytin norjalaisvalmisteisia Maija- ja Janne-lankoja, jotka ostin Wetterhoffilta ja jotka ovat ihania värjättäviä ja neulottavia (85% villaa, 15% polyamidia). Kuvassa ovat tulokseni: I-väri (kaksi vasemmanpuoleista vyyhtiä), II-väri (kaksi seuraavaa vyyntiä) ja sitten III-, IV- ja V-väri (vyyhti kutakin). Kaksi viimeistä värjäystä tein siten, että annoin vyyhden olla liemessä yön yli, ja tuloksina oli oikein hauskat vedenvihreä ja vaaleankeltainen väri (keltaista en ole muistaakseni aikaisemmin morsingolla saanutkaan).
Värjääminen tapahtui tällä kertaa kyllä aika hasardihommana, sillä välineistöni oli melko puutteellinen. Ei ollut vaakaa, koska se kastui Värjärikillan Värjäritapahtumassa eikä suostu enää näyttämään numeroita. Ei ollut pesusoodaliuosta, koska se oli loppunut, käytin siis tavallista värjäyssoodaa. Ei ollut pH-paperia, koska rulla on edelleen hukassa (omassa talossani) Värjäritapahtuman jäljiltä. Lämpömittari sentään toimi.

Here are the results of my woad (Isatis tinctoria) dyeings from last week. I had some woads growing in a flower bench in my backyard, and even though I only "harvested" half a bucket of leaves from them, the colours I got were very pleasing. The two skeins on the left side are from vat #1, the next two skeins from vat #2, and the next ones from vats #3-5 (0ne skein from each). The two last colours I got by letting the skeins stay in the vat overnight, and I was quite surprised to get a light yellow colour from woad.

Uusi blogini käynnistyy PAATSAMALLA

2009-10-05T05:18:00.000-07:00

Perustin tämän blogin kasviväjäysjuttujani varten. Mikäpä sen sopivampaa, kuin aloittaa päiväkirjanpito suosikki-värikasvillani paatsamalla, joka valittiin myös Värjärikillan vuoden värikasviksi 2010. Olen äskettäin kirjoittanut paatsamasta artikkelin Värjärikillan Värillä-lehden syysnumeroon, joka ilmestyy muutaman viikon kuluttua. Paatsaman marjoilla värjäämistä olen kokeillut juuri viime päivinä. Laitan tähän blogiini lähiaikoina kuvia ja juttuja siitä ja muista kokeiluistani paatsamalla.

I started this blog for my articles and entries about dyeing with natural colours. I wanted to start this blog with an entry about my favourite dyeing plant, Buckthorn (Rhamnus frangula). I have just written an article about buckthorn and my experiences in dyeing yarns with various parts of it (leaves, bark, wood chips, and berries). This article will be printed in the next issue of the "Värillä" magazine, published by the association of the Finnish natural dyers Värjärikilta. - I am sorry that there is no English translation of this article.